Raportti: Oppiminen ja siihen liittyvät teknologiat suomalaisyrityksissä
Yritysoppimisen tila vuonna 2024
Selvitimme, kuinka oppimisen ja osaamisen kehittämisen strategiat tukevat organisaation tavoitteita, mitkä ovat tärkeimmät oppimisalueet, ja miten teknologiaa hyödynnetään osaamisen kehittämisessä.
Raportti perustuu kyselytutkimukseen, joka kohdennettiin suomalaisyrityksille alkuvuonna 2024. Kyselyn tulokset osoittavat, että suurin osa johtaja-asemissa olevista kokee, että organisaationsa osaamisen kehittämisen strategia on vahvasti linjassa yrityksen strategian kanssa. Kuitenkin operatiivisen puolen näkemykset vaihtelevat enemmän, mikä saattaa viitata siihen, että strategian ja käytännön toteutuksen välillä on kuilu.
Erityisesti digitaalisten työkalujen ja tekoälyn rooli nousee esiin oppimisen organisoinnissa ja kehittämisessä. Vaikka suurin osa vastaajista pitää näitä työkaluja tärkeinä, tyytyväisyys niiden käytännön hyödyntämiseen jakaa mielipiteitä. Kyselyn mukaan tekoälyyn kohdistuu suuria odotuksia, erityisesti sen mahdollisuuksiin tehostaa koulutusmateriaalien luontia ja oppimisdatan analysointia.
Keskeiset tulokset
84%johtajista sanoo osaamisen kehittämisen strategian linjautuvan yrityksen strategiaan
70%vastanneista pitää uuden osaamisen kouluttamista tärkeänä työntekijöille
82%vastanneista pitää digitaalisia työkaluja tärkeänä oppimisen organisoinnille
38%vastanneista kokee sopivien työkalujen puutteen keskeisenä haasteena oppimiselle
Yrityksen strategia ja oppiminen
Pyysimme arvioimaan väitettä “Osaamisen kehittämisen (L&D) strategiamme pohjautuu yritystasoiseen strategiaan ja tukee sen tavoitteita” asteikolla 0-100.
83,3% vastanneista johtoryhmäläisistä ja johtajista kokee, että heidän organisaationsa osaamisen kehittämisen strategia pohjautuu yrityksen strategiaan ja tukee sen tavoitteita.
Muissa vastanneissa hajontaa oli enemmän ja 63,3% koki väitteen toteutuvan. 26,3% oli jollakin tasolla erimieltä väitteen kanssa.
Otannan perusteella johtajien ja operatiivisen puolen näkemys siitä, kuinka oppiminen tukee yrityksen strategiaa eroaa jossain määrin toisistaan. Johtajat ovat asian suhteen optimistisempia.
Oppimisen keskeisimmät osa-alueet
Vastaajat kokevat eniten tarvetta uuden osaamisen kehittämiselle, mutta samaan aikaan olemassa olevien taitojen kehitys ja perehdyttäminen ovat lähes yhtä tärkeitä.
Kysyttäessä avoimella kysymyksellä, minkä liiketoimintatarpeen oppimisympäristö ratkaisee organisaatiossanne vastaukset kertoivat:
- Talouden turvallisen kehityksen
- Kilpailijoita asiantuntevammat palvelut
- Palvelujen kehittäminen asiakastarpeita vastaavaksi
- Oppimisympäristöllä on suuri merkitys ajankäyttöön
- Osaamisen jatkuva kehittäminen ja ylläpito
- Kehittyvän teknologian hyödyntäminen yrityksen toiminnassa ja tuotteissa
- Compliance-koulutus, turvallisuuskoulutukset
- Kasvun tukeminen tehokkaan ja yhdenmukaisen perehdytyksen avulla
- Osaamisen kehittämisen, perehtyminen, lain asettamat osaamisvaateet
Oppimisohjelmat jokseenkin toimivia
Esitimme kyselyssämme väitteen “oppismiohjelmamme ovat tehokkaita ja saavat aikaan toivotun vaikutuksen”.
Kyselyyn vastanneiden johtoryhmäläisten ja johtajien arvio oppimisohjelmien vaikuttavuudesta asettuu keskimäärin 80 tuntumaan, kun asteikko on 0-100, jossa 100 on “täysin samaa mieltä”.
Muiden vastaajien välillä hajota on suurempaa ja vastaukset jopa painottuvat neutraalin tietämille. Emme kysyneet syytä, miksi näin koetaan. On kuitenkin kiinnostavaa pohtia onko kyseessä se, että odotukset ja todellisuus eivät kohtaa, vai mikä syy on sen taustalla, että osaamisen kehittäjät eivät koe työnsä tuovan toivottua vaikutusta.
Suurimmat kehitysmahdollisuudet
Kysyimme “Missä näet suurimman kasvun ja kehittämisen mahdollisuuden yrityksesi L&D-toiminnoissa?”
Vastausten mukaan digitaalista oppimisympäristöä halutaan oppia hyödyntämään paremmin ja oppimistuloksia ja kehitystä analysoimaan oppimisdatan mahdollistamana.
Vastaajat haluavat myös kehittää oppimisen strategian mukaisuutta – looginen jatkumo aiemmassa kysymyksessä esiin nousseelle kokemukselle siitä, että oppiminen ei ole täysin linjassa tarpeiden kanssa.
Kyselyyn osallistuneiden antamia vastauksia:
- Sähköisen oppimisympäristön ja tekoälyn vahvempi hyödyntäminen
- Strategianmukaisuus
- Nykyisen osaamisen syventämisen kautta paremmin asiakastarpeita tunnistavaksi
- Tuoda se vielä lähemmäksi palvelemaan päivittäistä työtä, tulemaan osaamisen kehittämistä.
- Vuorovaikutuksen laadun parantaminen, oppien jakaminen retroissa ja säännöllisesti muutenkin
- Strategialähtöisyys
- Monialaisuudessa
- Tarjonnan laajentamisessa
- Organisaation kehittäminen
- Oppimisdatan hyödyntäminen, koulutuksen järjestämisen ja hallinnoimisen automatisointi, taitoperusteinen lähestymistapa oppimiseen ja urakehittymisen näkemisen laajempana asiana
- Analysointi
- Verkkoalustan käyttöönotto, osaamisdatan hyödyntäminen
- Parempi ja kattavampi näkemys ja asioiden läpivienti
- Toimiva ohjelmisto
Suurimmat haasteet
Kyselyyn vastaajat nostivat suurimmaksi haasteeksi osaamisen kehittämisessä ajan puutteen, oppimistarpeiden nopean muuttumisen ja sopivien työkalujen puuttumisen. Myös mittaus- ja seurausjärjestelmän puuttuminen nousi yleiseksi haasteeksi.
Lisäksi avoimissa vastauksissa nostettiin esiin:
- Alhainen motivaatio uuden oppimiseen, mahdollisina syinä lähestyvä eläkeikä, sisäisen motivaation puute tai “työntekijöiden kouluttamattomuus”
- Haastava taloudellinen tilanne
- Vaikea hahmottaa mitkä osaamisaueet vaativat kehittämistä ja mikä on paras tapa edistää oppimista
- Nykyinen järjestelmä ei moderni tai tue osaamisen kehittämistä
Digitaaliset työkalut
76,7% kertoo, että heidän organisaatiossaan hyödynnetään digitaalista teknologiaa osaamisen kehittämisen organisoinnissa.
81,7% vastanneista pitää digitaalisia työkaluja tärkeänä tai hyvin tärkeänä osana organisaation oppimista.
Tyytyväisyys käytössä olevaan oppimisteknologiaan vaihtelee vastaajien välillä suuresti.
Kun vastanneiden joukosta tarkkaillaan vain osaamisen kehittämisen spesialisteja ja oppimisvastaajia, jotka käyttävät teknologiaa päivittäisessä työssään, 50% on tyytyväisiä käytössä olevana teknologiaan ja 50% ei ole.
71,5% johtajista ja johtoryhmän jäsenistä puolestaan oli tyytyväisen puolella oppimisteknologioiden suhteen.
Yleinen jakauma:
Keinoälyn käyttö
Kysyimme “Kuinka yrityksenne hyödyntää keinoälyä osaamisen kehittämisessä?” Vastaajien mukaan, 45% organisaatioista hyödyntää keinoälyä hyvin vähän.
Tässäkin tapauksessa johtoportaan ja muiden näkemykset erosivat toisistaan. Johtoportaan mukaan keinoäly on avainasemassa, muiden mukaan käyttö on huomattavasti vähäisempää.
Tahtoa keinoälyn käyttöön löytyy
Kysyimme millaisiin asioihin keinoälyä käytetään tai haluttaisiin käyttää osaamisen kehittämisen parissa. Erityisesti koulutusmateriaalien luonti keinoälyn avulla kiinnostaa. Lisäksi keinoälystä toivotaan apua analysointiin ja oppimisen kohdentamiseen, osaamistarpeiden tunnistamiseen, viestintään ja ideointiin.
- Kurssisuunnitteluun, kurssien rakentamiseen, oppimisdatan prosessointiin ja analysointiin
- Tutkimusdatan organisointiin. Analyysissä tarvitaan ihminen osaamisineen ja kokemuksineen
- Olisiko sen avulla mahdollista kartoittaa osaamisen kehittämisen tarpeet, helpottaisi kohdentamista
- Omien ajatusharhojen tunnistamiseen
- Kaikkeen
- Käytän tekoälyä päivittäisenä apuna ideoinnissa
- Materiaalin tekeminen, selkeys kaikkeen sellaiseen, jota voisi sanoa rutiiniksi. Myös apuna tekstin tuottamiseen, tiivistämiseen jne
- Valmennusohjelmista viestiminen, oppimistavoitteiden määrittely, apu verkkokoulutussisällön luomisessa
- Koulutusten luonti, materiaalien luonti
Opas keinoälyn soveltamisesta yritysoppimisessa (englanniksi)
Opas käsittelee keinoälyn logiikkaa ja käytännön sovelluksia.
Lataa maksuttaTaustatietoa
Raportin pohjana toimiva kysely toteutettiin 13.5.-10.6.2024 nettikyselynä. Kyselyyn vastasi 34 yritysoppimisen parissa työskentelevää suomalaista. Suurin osa vastaajista oli osaamisen kehittämisen spesialisteja. Toiseksi suurin osa vastaajista oli johtoryhmään kuuluvia. Mukana vastanneissa oli myös esimiehiä, johtajia ja konsultteja.